Kategoria: Lapset

Erityislasten oikeudet ovat riippuvaisia kotikunnasta

Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Myös niille erityisille. Erityislasten (tarkoitan kaikkia erityisiä yli diagnoosirajojen) oikeudet ja lapsen etu jää toissijaiseksi usein siinä vaiheessa, kun erityislapsen vanhemmat joutuvat vaatimaan tarvitsemaansa tukea. Jo lähtökohtaisesti se on väärin, että lapsen tai perheen tarvitsemasta ja heille kuuluvasta tuesta joutuu taistelemaan ja tukimuotoja selvittelemään tukiviidakosta. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kohta kaksi painottaa, että lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle ja kohta kolme, että kaikissa lasta koskevissa päätöksissä on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu.

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään ja lapsen hyvään elämään kuuluu muun muassa koulunkäynti ja koulun on oltava jokaiselle lapselle yhdenvertaista. Tukea tarvitsevien on saatava tarvitsemaansa tukea, eikä tukipäätöksen teko tai tuen saaminen käytännössä saa kestää kohtuuttoman kauan.

Kuva: SDP

Erityislapsilla on oikeus kuulua lähiyhteisöönsä ja päästä lähikouluunsa ja tähän on ratkaisuna kouluinkluusio. Inkluusio tarkoittaa sitä, että erityislapsia on tavallisella koululuokalla ja tuki tuodaan lapselle sinne, eikä erityislapsia laiteta erityisluokille. Onnistunut inkluusio on sellainen, jossa jokaiselle oppilaalle, myös tukea tarvitsemattomalle, on riittävästi aikaa ja resursseja oppimisen toteutumiseksi. Koululaisten yhdenvertaisen aseman turvaamiseksi kouluilla on oltava riittävästi henkilökuntaa ja opettajilla apukäsiä.

Erityislasten oikeudet ja niiden toteutuminen sekä tarvittavan tuen järjestäminen kouluun riippuu usein kunnan rahatilanteesta. Tukimuodot ovat myös vaihtelevia ja eri kuntien välillä on suuria eroja siinä millaista tukea erityislapset koulussa saavat vai saavatko ollenkaan. Joissain kunnissa tuki ja esimerkiksi neuropsykiatriset tutkimukset lapselle onnistuvat helposti, mutta joissain kunnissa joutuu tutkimuksia, diagnoosia ja tarvittavia tukitoimia odottamaan vuosien ajan. Erityislasten oikeuksien toteutuminen ei saa riippua kotikunnasta tai kunnan rahatilanteesta.

Erityislasten oikeudet Kuopiossa

Kirjoitin aikaisemmin varhaiskasvatukseen ja kouluun tarvittavasta nepsyosaamisesta ja eilen sunnuntaina 11.4. luin Savon Sanomista, että tähän on tulossa Kuopiossa parannuksia. Varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökunnalle järjestetään tulevaisuudessa koulutusta mm. neuropsykiatristen haasteiden tunnistamiseen. Aivan loistava uutinen ja toivon todella, että henkilökunnan koulutuksesta on apua siihen, että nepsyt eivät jäisi tarvitsemansa tuen ulkopuolelle.

Kokemukseni mukaan Kuopiossa erityislasten oikeudet toteutuvat kouluissa vaihtelevasti ja tuen järjestämisessä on isoja eroja eri koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden välillä. Mikä on sinun kokemuksesi? Kerro kommenteissa ja mietitään ratkaisuja yhdessä.

Laadukas varhaiskasvatus on kunnan tärkeimpiä sijoituksia

Mitä on laadukas varhaiskasvatus? Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet ja haasteet huomioidaan ja jokainen lapsi otetaan vastaan omana uniikkina itsenään. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle on aikaa, eikä yhdenkään lapsen tarpeita jätetä huomioimatta.  Laadukas varhaiskasvatus on tukena lapsen kehityksessä ja kasvussa, lisää perheiden hyvinvointia ja mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin.

Kuva: SDP

Varhaiskasvatukseen tarvitaan riittävästi resursseja, jotta tämä kaikki edellä mainittu toteutuu. Varhaiskasvatuksen työntekijöille pitää maksaa työn vaativuuden mukaista palkkaa, työntekijöitä on koulutettava ja työntekijöitä on oltava riittävästi. Ryhmäkokojen pitää pysyä maltillisina, jotta yksikään lapsi ei jää huomioimatta. Tiedän, että näissä seikoissa on Kuopiossakin parantamisen varaa.

Tiesitkö, että laadukkaalla varhaiskasvatukselle voidaan ehkäistä mm. syrjäytymistä?

Ongelmien tehokkain ratkaisu on ennaltaehkäisy. Suomessa arvioidaan olevan noin 51 300 syrjäytynyttä ja tämä on noin 160 syrjäytynyttä kuntalaista yhtä kuntaa kohden. Yhden syrjäytyneen ihmisen hinta yhteiskunnalle on noin 1,2 miljoonaa euroa. Tällä summalla voidaan palkata 4 lähihoitajaa kymmeneksi vuodeksi päiväkotiin (Lähde: superliitto.fi)

Sijoittamalla laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kunta säästää pitkällä tähtäimellä mm. mielenterveyspalveluiden kustannuksissa. Sijoittamalla laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kunta houkuttelee alueelleen lapsiperheitä, lisää kuntalaisten hyvinvointia ja lisää kunnan elinvoimaa.

Nepsyosaamista löydyttävä varhaiskasvatuksesta koulupolun loppuun asti

Lasten- ja nuorten neuropsykiatriset haasteet ovat lisääntyneet. Henkilöitä, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä (=nepsy) arvioidaan olevan jopa 10-20% väestöstä. Se tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatuksessa ja kouluissamme voi olla nepsyhaasteisia lapsia arvioilta jopa lähemmäs 200 000. (Lähde Stat.fi 0-18 vuotiaiden määrä Suomessa)

Neuronkirjoon kuuluvat mm. ADHD (ja ADD), Asperger, Tourette, OCD, autismi, kielellinen erityisvaikeus ja oppimisvaikeudet. Nepsylapset ovat kuitenkin aivan tavallisia lapsia, joilla on haasteita sopeutua mm. koulujärjestelmäämme ja jotka katsovat elämää hiukan eri vinkkelistä kuin henkilö, jolla nepsypiirteitä ei ole. Nepsylasten käytös usein myös vaikuttaa ei-nepsyhenkilön silmään erikoiselta ja omalaatuiselta. Koulussa tämä käytös ja tyypilliset nepsyoireet voivat saada lapsesta aikaan vaikutelman, että tämä on esimerkiksi laiska ja tyhmä, ei kuuntele eikä ymmärrä ja häiriköi. Tämä on ydinsyy miksi nepsyosaamista tarvitaan varhaiskasvatuksesta koulun loppuun asti.

Kuva SDP

Varhaiskasvatuksen ja koulujärjestelmän henkilökunta on avainasemassa siinä, että neuropsykiatriset haasteet tunnistetaan ajoissa ja lapsi saa tarvitsemaansa tukea koulupolulle. Henkilökuntaa tulee kouluttaa ja tietoa neuronkirjosta lisätä. Myös sellaisia resursseja tulee lisätä, millä saadaan kouluihin mm. lisää ohjaajia ja esimerkiksi kokopäiväinen koulupsykologi. Muun muassa päiväkotien suuret ryhmäkoot ovat yksi syy, minkä takia nepsylapset livahtavat ilman huomiota lapsen nepsyhaasteista koulun penkille. Koulussa ongelmat sitten räjähtävät käsiin, vaikka lapsen nepsyys olisi ollut huomattavissa ja tuettavissa jo varhaiskasvatuksessa.

Resurssien lisääminen nepsyosaamiseen varhaiskasvatukseen ja kouluihin nyt vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta tulevaisuudessa. Ihan esimerkkinä, mm. ADHD on 5-10 kertaa yleisempää vangeilla kuin muussa väestössä (Lähde Käypähoito.fi). Oikea-aikaisen tuen ja mahdollisen diagnoosin saaminen auttaa lasta ymmärtämään itseään ja lapsen vanhempia ymmärtämään lastaan. Oikein kohdennettu tuki ja nepsyosaaminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa auttaa nepsylasta pärjäämään koulumaailmassa, estää lapsen syrjäytymistä ja edistää lapsen myönteisen omakuvan kehittymistä.

Jokaisella lapsella täytyy olla yhdenvertainen oikeus oppimiseen ja koulunkäyntiin. Ihan jokaisella.

Kuva SDP

Anna ääni lapselle

”Kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista.”

Olen sitoutunut Lastensuojelun Keskusliiton Anna ääni lapselle -kampanjaan. Anna ääni lapselle -ehdokkailta vaaditaan sitä, että he sitoutuvat edistämään lapsen oikeuksia – jokaisen lapsen oikeuksia – tullessaan valituksi kunnallisvaltuutetuksi. 

Koronapandemia toi vaikeuksia isolle osalle lapsiperheistä, kun perusarki yhtäkkiä muuttui dramaattisesti. Erityisesti vaikeuksia tuli perheille, joiden asema oli jo koronakriisin alkaessa heikko. Perheet, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, saattoivat jäädä ilman tukea ja kunnan tarjoamia tukipalveluita evättiin pandemian takia. Moneen perheeseen tuli myös huoli toimeentulosta lomautusten ja YT-neuvotteluiden lisääntyessä. Niissä perheissä, joissa etätöihin ja -kouluun siirtyminen sujui mutkattomasti, eristäytyminen toi myös positiivisia vaikutuksia yhteisen ajan lisäännyttyä.

Vaikka monessa kunnassa, kunnan taloustilanteen takia, paineet leikata palveluista ovat suuret, nyt ei ole aika säästää lapsista ja lapsiperheistä. Nyt on aika korjata koronakriisin lapsivaikutuksia. Jos nyt leikkaamme lasten- ja nuorten ja perheiden palveluista, koronakriisin vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän. Mitä paremmin kunta huolehtii lapsista, nuorista ja perheistä nyt, sitä vähemmän kunta joutuu tekemään korjaavia toimia tulevaisuudessa.

Anna ääni lapselle -ehdokkaana:

  1. Varmistan päätöksilläni lasten yhdenvertaisuutta. Minun kuntani tarjoaa lapsille tasaveroisia mahdollisuuksia harrastaa ja huomioi erilaiset perheet, lapsiryhmät ja elämäntilanteet.
  2. Ymmärrän, että lapset ja nuoret ovat kuntalaisia ja heitä tulee kuunnella. Lisään omilla toimillani lasten osallistumista kunnan päätöksentekoon.
  3. En säästä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta. Minun kunnassani perheet voivat luottaa siihen, että lähikoulun ja päiväkodin palvelut ovat laadukkaita, niissä on riittävästi koulutettua henkilökuntaa ja sopivan kokoiset lapsiryhmät.
  4. Vaadin, että kunnassani päätösten lapsivaikutukset arvioidaan ja päättäjänä ymmärrän, mitä päätökseni tarkoittaa lasten ja perheiden arjessa. Minun kuntani ei säästä lapsista.

Henna-Riikka

Kaikki koululaiset eivät pysty koulunkäyntiin

Savon Sanomat kirjoittaa artikkelissaan ”Koulusta poissaolon taustalla on usein ahdistus” (SS 8.1.2021 juttu maksumuurin takana) yläkoululaisten poissaolon syistä. Artikkelin mukaan Suomessa on vähintään 4000 oppilasta joiden poissaolot koulusta vaikuttavat niin, että koulun täytyy tehdä erityisjärjestelyitä oppilaan kohdalla. Artikkeliin on haastateltu tutkija, psykologian tohtori Sami Määttää. Määttä ei suoraan nimeä mitään yksittäisiä syitä kouluakäymättömyyden lisääntymiseen, mutta kertoo, että nuoret ovat masentuneita ja ahdistuneita. Nämä Määttä mainitsee oireiksi, ei itse syyksi.

Neuropsykiatriset ongelmat (kuten ADHD) ja oppimisen vaikeudet ovat kytköksissä koulupoissaoloihin. Poissaolevilla oppilailla on selkeästi enemmän ns. nepsypiirteitä tai neuropsykiatrinen diagnoosi. Nämä oppilaat ovat kuitenkin aivan tavallisia lapsia, jotka tarvitsevat vain oikeanlaista tukea koulunkäyntiin ja joilla on oikeus kattavaan peruskoulutukseen. Varhaiskasvatukseen ja kouluihin tarvitaan apua näiden erityistarpeiden riittävän aikaiseen tunnistamiseen ja erityistarpeisten lapsien oppimisen turvaamiseen.

Myös vaikeat kotiolot ja sosiaaliset ongelmat koulussa on mainittu merkittäviksi poissaolojen syiksi.

Kuva Maria Prieto

Niin henkinen kuin fyysinenkin kouluväkivalta (koulukiusaaminen on täysin väärä termi, enkä suostu käyttämään sitä) lienee näitä sosiaalisia ongelmia koulussa, jotka varmasti aiheuttavat poissaoloja kouluväkivallan kohteille ja myös tekijöille. Koulun pitää olla kaikille turvallinen paikka ja kaikilla tarkoitan oppilaiden lisäksi myös koulun henkilökuntaa. Meidän on pystyttävä turvaamaan turvallinen oppimisympäristö kaikille. Keinoja kouluväkivallattomuuteen on kuitenkin vähän.

Miten sinä tekisit Kuopion kouluista väkivallattomia? Mitä keinoja keksisit lasten erityistarpeiden tunnistamiseen ja oppimisen turvaamiseen? Kerro minulle, mietitään keinoja yhdessä. Voit laittaa minulle sähköpostia osoitteeseen hennariikka@hennariikkapitkanen.fi tai ottaa yhteyttä vaikka Facebookissa.

Kuntavaaliehdokkaasi,

Henna-Riikka