Avainsana: lapset

Laadukas varhaiskasvatus on kunnan tärkeimpiä sijoituksia

Mitä on laadukas varhaiskasvatus? Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet ja haasteet huomioidaan ja jokainen lapsi otetaan vastaan omana uniikkina itsenään. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle on aikaa, eikä yhdenkään lapsen tarpeita jätetä huomioimatta.  Laadukas varhaiskasvatus on tukena lapsen kehityksessä ja kasvussa, lisää perheiden hyvinvointia ja mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin.

Kuva: SDP

Varhaiskasvatukseen tarvitaan riittävästi resursseja, jotta tämä kaikki edellä mainittu toteutuu. Varhaiskasvatuksen työntekijöille pitää maksaa työn vaativuuden mukaista palkkaa, työntekijöitä on koulutettava ja työntekijöitä on oltava riittävästi. Ryhmäkokojen pitää pysyä maltillisina, jotta yksikään lapsi ei jää huomioimatta. Tiedän, että näissä seikoissa on Kuopiossakin parantamisen varaa.

Tiesitkö, että laadukkaalla varhaiskasvatukselle voidaan ehkäistä mm. syrjäytymistä?

Ongelmien tehokkain ratkaisu on ennaltaehkäisy. Suomessa arvioidaan olevan noin 51 300 syrjäytynyttä ja tämä on noin 160 syrjäytynyttä kuntalaista yhtä kuntaa kohden. Yhden syrjäytyneen ihmisen hinta yhteiskunnalle on noin 1,2 miljoonaa euroa. Tällä summalla voidaan palkata 4 lähihoitajaa kymmeneksi vuodeksi päiväkotiin (Lähde: superliitto.fi)

Sijoittamalla laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kunta säästää pitkällä tähtäimellä mm. mielenterveyspalveluiden kustannuksissa. Sijoittamalla laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kunta houkuttelee alueelleen lapsiperheitä, lisää kuntalaisten hyvinvointia ja lisää kunnan elinvoimaa.

Nepsyosaamista löydyttävä varhaiskasvatuksesta koulupolun loppuun asti

Lasten- ja nuorten neuropsykiatriset haasteet ovat lisääntyneet. Henkilöitä, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä (=nepsy) arvioidaan olevan jopa 10-20% väestöstä. Se tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatuksessa ja kouluissamme voi olla nepsyhaasteisia lapsia arvioilta jopa lähemmäs 200 000. (Lähde Stat.fi 0-18 vuotiaiden määrä Suomessa)

Neuronkirjoon kuuluvat mm. ADHD (ja ADD), Asperger, Tourette, OCD, autismi, kielellinen erityisvaikeus ja oppimisvaikeudet. Nepsylapset ovat kuitenkin aivan tavallisia lapsia, joilla on haasteita sopeutua mm. koulujärjestelmäämme ja jotka katsovat elämää hiukan eri vinkkelistä kuin henkilö, jolla nepsypiirteitä ei ole. Nepsylasten käytös usein myös vaikuttaa ei-nepsyhenkilön silmään erikoiselta ja omalaatuiselta. Koulussa tämä käytös ja tyypilliset nepsyoireet voivat saada lapsesta aikaan vaikutelman, että tämä on esimerkiksi laiska ja tyhmä, ei kuuntele eikä ymmärrä ja häiriköi. Tämä on ydinsyy miksi nepsyosaamista tarvitaan varhaiskasvatuksesta koulun loppuun asti.

Kuva SDP

Varhaiskasvatuksen ja koulujärjestelmän henkilökunta on avainasemassa siinä, että neuropsykiatriset haasteet tunnistetaan ajoissa ja lapsi saa tarvitsemaansa tukea koulupolulle. Henkilökuntaa tulee kouluttaa ja tietoa neuronkirjosta lisätä. Myös sellaisia resursseja tulee lisätä, millä saadaan kouluihin mm. lisää ohjaajia ja esimerkiksi kokopäiväinen koulupsykologi. Muun muassa päiväkotien suuret ryhmäkoot ovat yksi syy, minkä takia nepsylapset livahtavat ilman huomiota lapsen nepsyhaasteista koulun penkille. Koulussa ongelmat sitten räjähtävät käsiin, vaikka lapsen nepsyys olisi ollut huomattavissa ja tuettavissa jo varhaiskasvatuksessa.

Resurssien lisääminen nepsyosaamiseen varhaiskasvatukseen ja kouluihin nyt vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta tulevaisuudessa. Ihan esimerkkinä, mm. ADHD on 5-10 kertaa yleisempää vangeilla kuin muussa väestössä (Lähde Käypähoito.fi). Oikea-aikaisen tuen ja mahdollisen diagnoosin saaminen auttaa lasta ymmärtämään itseään ja lapsen vanhempia ymmärtämään lastaan. Oikein kohdennettu tuki ja nepsyosaaminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa auttaa nepsylasta pärjäämään koulumaailmassa, estää lapsen syrjäytymistä ja edistää lapsen myönteisen omakuvan kehittymistä.

Jokaisella lapsella täytyy olla yhdenvertainen oikeus oppimiseen ja koulunkäyntiin. Ihan jokaisella.

Kuva SDP

Anna ääni lapselle

”Kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista.”

Olen sitoutunut Lastensuojelun Keskusliiton Anna ääni lapselle -kampanjaan. Anna ääni lapselle -ehdokkailta vaaditaan sitä, että he sitoutuvat edistämään lapsen oikeuksia – jokaisen lapsen oikeuksia – tullessaan valituksi kunnallisvaltuutetuksi. 

Koronapandemia toi vaikeuksia isolle osalle lapsiperheistä, kun perusarki yhtäkkiä muuttui dramaattisesti. Erityisesti vaikeuksia tuli perheille, joiden asema oli jo koronakriisin alkaessa heikko. Perheet, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, saattoivat jäädä ilman tukea ja kunnan tarjoamia tukipalveluita evättiin pandemian takia. Moneen perheeseen tuli myös huoli toimeentulosta lomautusten ja YT-neuvotteluiden lisääntyessä. Niissä perheissä, joissa etätöihin ja -kouluun siirtyminen sujui mutkattomasti, eristäytyminen toi myös positiivisia vaikutuksia yhteisen ajan lisäännyttyä.

Vaikka monessa kunnassa, kunnan taloustilanteen takia, paineet leikata palveluista ovat suuret, nyt ei ole aika säästää lapsista ja lapsiperheistä. Nyt on aika korjata koronakriisin lapsivaikutuksia. Jos nyt leikkaamme lasten- ja nuorten ja perheiden palveluista, koronakriisin vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän. Mitä paremmin kunta huolehtii lapsista, nuorista ja perheistä nyt, sitä vähemmän kunta joutuu tekemään korjaavia toimia tulevaisuudessa.

Anna ääni lapselle -ehdokkaana:

  1. Varmistan päätöksilläni lasten yhdenvertaisuutta. Minun kuntani tarjoaa lapsille tasaveroisia mahdollisuuksia harrastaa ja huomioi erilaiset perheet, lapsiryhmät ja elämäntilanteet.
  2. Ymmärrän, että lapset ja nuoret ovat kuntalaisia ja heitä tulee kuunnella. Lisään omilla toimillani lasten osallistumista kunnan päätöksentekoon.
  3. En säästä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta. Minun kunnassani perheet voivat luottaa siihen, että lähikoulun ja päiväkodin palvelut ovat laadukkaita, niissä on riittävästi koulutettua henkilökuntaa ja sopivan kokoiset lapsiryhmät.
  4. Vaadin, että kunnassani päätösten lapsivaikutukset arvioidaan ja päättäjänä ymmärrän, mitä päätökseni tarkoittaa lasten ja perheiden arjessa. Minun kuntani ei säästä lapsista.

Henna-Riikka

Kaikki koululaiset eivät pysty koulunkäyntiin

Savon Sanomat kirjoittaa artikkelissaan ”Koulusta poissaolon taustalla on usein ahdistus” (SS 8.1.2021 juttu maksumuurin takana) yläkoululaisten poissaolon syistä. Artikkelin mukaan Suomessa on vähintään 4000 oppilasta joiden poissaolot koulusta vaikuttavat niin, että koulun täytyy tehdä erityisjärjestelyitä oppilaan kohdalla. Artikkeliin on haastateltu tutkija, psykologian tohtori Sami Määttää. Määttä ei suoraan nimeä mitään yksittäisiä syitä kouluakäymättömyyden lisääntymiseen, mutta kertoo, että nuoret ovat masentuneita ja ahdistuneita. Nämä Määttä mainitsee oireiksi, ei itse syyksi.

Neuropsykiatriset ongelmat (kuten ADHD) ja oppimisen vaikeudet ovat kytköksissä koulupoissaoloihin. Poissaolevilla oppilailla on selkeästi enemmän ns. nepsypiirteitä tai neuropsykiatrinen diagnoosi. Nämä oppilaat ovat kuitenkin aivan tavallisia lapsia, jotka tarvitsevat vain oikeanlaista tukea koulunkäyntiin ja joilla on oikeus kattavaan peruskoulutukseen. Varhaiskasvatukseen ja kouluihin tarvitaan apua näiden erityistarpeiden riittävän aikaiseen tunnistamiseen ja erityistarpeisten lapsien oppimisen turvaamiseen.

Myös vaikeat kotiolot ja sosiaaliset ongelmat koulussa on mainittu merkittäviksi poissaolojen syiksi.

Kuva Maria Prieto

Niin henkinen kuin fyysinenkin kouluväkivalta (koulukiusaaminen on täysin väärä termi, enkä suostu käyttämään sitä) lienee näitä sosiaalisia ongelmia koulussa, jotka varmasti aiheuttavat poissaoloja kouluväkivallan kohteille ja myös tekijöille. Koulun pitää olla kaikille turvallinen paikka ja kaikilla tarkoitan oppilaiden lisäksi myös koulun henkilökuntaa. Meidän on pystyttävä turvaamaan turvallinen oppimisympäristö kaikille. Keinoja kouluväkivallattomuuteen on kuitenkin vähän.

Miten sinä tekisit Kuopion kouluista väkivallattomia? Mitä keinoja keksisit lasten erityistarpeiden tunnistamiseen ja oppimisen turvaamiseen? Kerro minulle, mietitään keinoja yhdessä. Voit laittaa minulle sähköpostia osoitteeseen hennariikka@hennariikkapitkanen.fi tai ottaa yhteyttä vaikka Facebookissa.

Kuntavaaliehdokkaasi,

Henna-Riikka

Kunnissa päätetään sinun asioistasi

Kuntavaalit järjestetään 18.4.2021. Kuntavaaleissa valitaan henkilöt kuntien päättäviin elimiin. Kuntavaalit ovat tärkeät vaalit, voisi sanoa jopa, että Suomen tärkeimmät vaalit. Kunnissa päätetään sinun asioistasi. Kunnissa tehdään esimerkiksi varhaiskasvatusta, peruskoulutusta, terveydenhuoltoa ja liikunta- ja kulttuuripalveluita koskevia päätöksiä ja kehitetään kunnan asioita eteenpäin.

Minulle tärkeitä asioita ovat muun muassa tasavertainen peruskoulutus jokaiselle lapselle ja tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle koululaiselle mahdollistetaan heidän yksilöllistä oppimistaan tukeva koulupolku. Kouluilla ja opettajilla on oltava riittävästi resursseja, ammattitaitoa ja apukäsiä, jotta jokainen koululainen saa tarvitsemansa tuen pysyäkseen opetuksessa mukana, eikä väliinputoajia ole. Liian usein olen törmännyt siihen, että lapsen erityistarpeita ei ole osattu tai pystytty koulussa tunnistamaan ja lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea kouluun.

Kuva Editau

Koen myös erittäin tärkeänä asiana perheneuvolapalveluiden saatavuuden parantamisen. Jos varhaiskasvatuksessa, koulussa tai kotona huomataan lapsessa esimerkiksi erityisen tuen tarvetta, tai haasteita sellaisissa asioissa missä perheneuvolan palvelut ovat tarpeellisia, on perheneuvolan asiakkaaksi päästävä kohtuullisessa ajassa. Tällä hetkellä jonotus perheneuvolaan on aivan liian pitkä.

Kuntalaisena sinä voit äänestämällä vaikuttaa näihin asioihin.

Kuntavaaliehdokkaasi,

Henna-Riikka