Avainsana: nuoret

Koulutus kuuluu kaikille

Oppivelvollisuuden laajennus astuu voimaan tämän vuoden elokuussa. Tämä tarkoittaa sitä, että toisen asteen koulutus kuuluu oppivelvollisuuden piiriin ja oppivelvollisuus päättyy vasta 18-vuotiaana.

Miksi oppivelvollisuuden laajentaminen on todella loistava juttu? Tällä uudistuksella ensinnäkin varmistetaan, että jokainen käy vähintään toisen asteen koulutuksen. Se, että jokaisella on jokin koulutus vähentää syrjäytymistä ja lisää hyvinvointia, lisää yhdenvertaisuutta ja kasvattaa koulutuksellista tasa-arvoa. Jokaisella pitää olla mahdollisuus opiskella ja menestyä elämässään.

Kuva SDP

On tunnettu tosiasia, että sosioekonominen asema on periytyvää. Eli korkeasti koulutettujen vanhempien lapset kouluttautuvat todennäköisemmin kuin matalan koulutustason omaavien vanhempien lapset. Myös perheen varallisuus vaikuttaa lasten kouluttautumiseen, varakkaiden perheiden lapset todennäköisemmin kouluttautuvat ja vähävaraisten eivät. Uusi oppivelvollisuuslaki pienentää vähävaraisten tai matalasti kouluttautuneiden perheiden lasten ja varakkaiden tai korkeasti koulutettujen perheiden lasten välistä koulutuseroa, koska jokaiselle tulee mahdollisuus jatkokouluttautua. Tämä on koulutuksellista tasa-arvoa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen tuo mukanaan maksuttoman toisen asteen koulutuksen, mikä lisää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Toisen asteen koulutus on tähänkin asti ollut maksutonta, mutta maksuttomuus on koskenut vain opetusta. Lukiossa ja ammattikoulussa kirjojen, työvälineiden ja ammattikoulussa tarvittavien työasujen hankinta on maksanut tuhansia euroja ja muistan oikein hyvin omilta amiska- ja lukioajoiltani sen, kun kirjoihin ei yksinkertaisesti ollut varaa. Piti punnita tarkkaan, että ostaako viikoksi ruokaa vai psykologian kirjan. Joillekin opiskelijoille vanhemmat maksoivat kaikki opiskeluvälineet ja -tarvikkeet, kun taas toiset kävivät töissä arki-iltaisin ja viikonloppuisin, jotta pystyivät maksamaan opiskelunsa. Uusi oppivelvollisuuslaki muuttaa tämän, koska opiskelumateriaalit ovat uuden lain myötä maksuttomia. Jos uusi oppivelvollisuuslaki kiinnostaa enemmän, niin täällä on laista UKK.

Miten kunta voi vaikuttaa koulutukseen?

Koulutuksen tulee olla saavutettavaa, yhdenvertaista ja laadukasta. Saavutettavuudella tarkoitetaan, että jokaisella pitää olla mahdollisuus osallistua koulutukseen. Haasteita saavutettavuuteen voi tuoda esimerkiksi oppilaitoksen sijainti, opiskelijan vammaisuus tai esimerkiksi oppimisvaikeudet. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että opiskelijan tausta tai olemus ei saa vaikuttaa siihen millaista koulutusta opiskelija saa. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan koulutuksen yhteydessä myös sitä, että tukea tarvitsevan opiskelijan on saatava tukea opintoihinsa ja että kukaan ei jää opintojensa kanssa yksin.

Suomessa koulutus on pääsääntöisesti laadukasta, mutta eroja koulutuksen laadussa voi olla eri kuntien tai koulujen välillä. Koulutuksen laatua miettiessä mieleeni tulee väkisinkin oppilaitoksille maksettavat rahat jokaisesta valmistuneesta opiskelijasta ja viime vuosien leikkaukset koulutuksesta. Näistä kumpikin vaikuttaa koulutuksen laatuun heikentävästi.

Kuntatasolla koulutukseen voidaan vaikuttaa monellakin tavalla. Kunta vastaa ammatillisesta koulutuksesta alueellaan. Kunnan pitää pystyä arvioimaan alueensa työvoiman tarvetta ja vastata siihen sopivalla ammatillisella koulutuksella. Kunnan vetovoimaisuutta lisää se, että kunnan alueella on korkeakoulu tai useampi ja Kuopio onkin profiloitunut myös opiskelukaupunkina, koska meillä on huipputason yliopisto ja upeita ammattikorkeakouluja. Kuopiossa pitää kuitenkin entistä enemmän ja harkitummin panostaa koulutustarjontaan ja pitää korkeakoulut laadukkaina. Kuopio ei saa säästää koulutuksesta, koska se on lyhytnäköistä ja heikentää Kuopion vetovoimaisuutta. Ja kun kunnan vetovoima heikkenee, asukkaat vähenevät ja kunnan tulot pienenevät.

Anna ääni lapselle

”Kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista.”

Olen sitoutunut Lastensuojelun Keskusliiton Anna ääni lapselle -kampanjaan. Anna ääni lapselle -ehdokkailta vaaditaan sitä, että he sitoutuvat edistämään lapsen oikeuksia – jokaisen lapsen oikeuksia – tullessaan valituksi kunnallisvaltuutetuksi. 

Koronapandemia toi vaikeuksia isolle osalle lapsiperheistä, kun perusarki yhtäkkiä muuttui dramaattisesti. Erityisesti vaikeuksia tuli perheille, joiden asema oli jo koronakriisin alkaessa heikko. Perheet, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, saattoivat jäädä ilman tukea ja kunnan tarjoamia tukipalveluita evättiin pandemian takia. Moneen perheeseen tuli myös huoli toimeentulosta lomautusten ja YT-neuvotteluiden lisääntyessä. Niissä perheissä, joissa etätöihin ja -kouluun siirtyminen sujui mutkattomasti, eristäytyminen toi myös positiivisia vaikutuksia yhteisen ajan lisäännyttyä.

Vaikka monessa kunnassa, kunnan taloustilanteen takia, paineet leikata palveluista ovat suuret, nyt ei ole aika säästää lapsista ja lapsiperheistä. Nyt on aika korjata koronakriisin lapsivaikutuksia. Jos nyt leikkaamme lasten- ja nuorten ja perheiden palveluista, koronakriisin vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän. Mitä paremmin kunta huolehtii lapsista, nuorista ja perheistä nyt, sitä vähemmän kunta joutuu tekemään korjaavia toimia tulevaisuudessa.

Anna ääni lapselle -ehdokkaana:

  1. Varmistan päätöksilläni lasten yhdenvertaisuutta. Minun kuntani tarjoaa lapsille tasaveroisia mahdollisuuksia harrastaa ja huomioi erilaiset perheet, lapsiryhmät ja elämäntilanteet.
  2. Ymmärrän, että lapset ja nuoret ovat kuntalaisia ja heitä tulee kuunnella. Lisään omilla toimillani lasten osallistumista kunnan päätöksentekoon.
  3. En säästä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta. Minun kunnassani perheet voivat luottaa siihen, että lähikoulun ja päiväkodin palvelut ovat laadukkaita, niissä on riittävästi koulutettua henkilökuntaa ja sopivan kokoiset lapsiryhmät.
  4. Vaadin, että kunnassani päätösten lapsivaikutukset arvioidaan ja päättäjänä ymmärrän, mitä päätökseni tarkoittaa lasten ja perheiden arjessa. Minun kuntani ei säästä lapsista.

Henna-Riikka