Avainsana: oppimisvaikeudet

Nepsyosaamista löydyttävä varhaiskasvatuksesta koulupolun loppuun asti

Lasten- ja nuorten neuropsykiatriset haasteet ovat lisääntyneet. Henkilöitä, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä (=nepsy) arvioidaan olevan jopa 10-20% väestöstä. Se tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatuksessa ja kouluissamme voi olla nepsyhaasteisia lapsia arvioilta jopa lähemmäs 200 000. (Lähde Stat.fi 0-18 vuotiaiden määrä Suomessa)

Neuronkirjoon kuuluvat mm. ADHD (ja ADD), Asperger, Tourette, OCD, autismi, kielellinen erityisvaikeus ja oppimisvaikeudet. Nepsylapset ovat kuitenkin aivan tavallisia lapsia, joilla on haasteita sopeutua mm. koulujärjestelmäämme ja jotka katsovat elämää hiukan eri vinkkelistä kuin henkilö, jolla nepsypiirteitä ei ole. Nepsylasten käytös usein myös vaikuttaa ei-nepsyhenkilön silmään erikoiselta ja omalaatuiselta. Koulussa tämä käytös ja tyypilliset nepsyoireet voivat saada lapsesta aikaan vaikutelman, että tämä on esimerkiksi laiska ja tyhmä, ei kuuntele eikä ymmärrä ja häiriköi. Tämä on ydinsyy miksi nepsyosaamista tarvitaan varhaiskasvatuksesta koulun loppuun asti.

Kuva SDP

Varhaiskasvatuksen ja koulujärjestelmän henkilökunta on avainasemassa siinä, että neuropsykiatriset haasteet tunnistetaan ajoissa ja lapsi saa tarvitsemaansa tukea koulupolulle. Henkilökuntaa tulee kouluttaa ja tietoa neuronkirjosta lisätä. Myös sellaisia resursseja tulee lisätä, millä saadaan kouluihin mm. lisää ohjaajia ja esimerkiksi kokopäiväinen koulupsykologi. Muun muassa päiväkotien suuret ryhmäkoot ovat yksi syy, minkä takia nepsylapset livahtavat ilman huomiota lapsen nepsyhaasteista koulun penkille. Koulussa ongelmat sitten räjähtävät käsiin, vaikka lapsen nepsyys olisi ollut huomattavissa ja tuettavissa jo varhaiskasvatuksessa.

Resurssien lisääminen nepsyosaamiseen varhaiskasvatukseen ja kouluihin nyt vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta tulevaisuudessa. Ihan esimerkkinä, mm. ADHD on 5-10 kertaa yleisempää vangeilla kuin muussa väestössä (Lähde Käypähoito.fi). Oikea-aikaisen tuen ja mahdollisen diagnoosin saaminen auttaa lasta ymmärtämään itseään ja lapsen vanhempia ymmärtämään lastaan. Oikein kohdennettu tuki ja nepsyosaaminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa auttaa nepsylasta pärjäämään koulumaailmassa, estää lapsen syrjäytymistä ja edistää lapsen myönteisen omakuvan kehittymistä.

Jokaisella lapsella täytyy olla yhdenvertainen oikeus oppimiseen ja koulunkäyntiin. Ihan jokaisella.

Kuva SDP

Kaikki koululaiset eivät pysty koulunkäyntiin

Savon Sanomat kirjoittaa artikkelissaan ”Koulusta poissaolon taustalla on usein ahdistus” (SS 8.1.2021 juttu maksumuurin takana) yläkoululaisten poissaolon syistä. Artikkelin mukaan Suomessa on vähintään 4000 oppilasta joiden poissaolot koulusta vaikuttavat niin, että koulun täytyy tehdä erityisjärjestelyitä oppilaan kohdalla. Artikkeliin on haastateltu tutkija, psykologian tohtori Sami Määttää. Määttä ei suoraan nimeä mitään yksittäisiä syitä kouluakäymättömyyden lisääntymiseen, mutta kertoo, että nuoret ovat masentuneita ja ahdistuneita. Nämä Määttä mainitsee oireiksi, ei itse syyksi.

Neuropsykiatriset ongelmat (kuten ADHD) ja oppimisen vaikeudet ovat kytköksissä koulupoissaoloihin. Poissaolevilla oppilailla on selkeästi enemmän ns. nepsypiirteitä tai neuropsykiatrinen diagnoosi. Nämä oppilaat ovat kuitenkin aivan tavallisia lapsia, jotka tarvitsevat vain oikeanlaista tukea koulunkäyntiin ja joilla on oikeus kattavaan peruskoulutukseen. Varhaiskasvatukseen ja kouluihin tarvitaan apua näiden erityistarpeiden riittävän aikaiseen tunnistamiseen ja erityistarpeisten lapsien oppimisen turvaamiseen.

Myös vaikeat kotiolot ja sosiaaliset ongelmat koulussa on mainittu merkittäviksi poissaolojen syiksi.

Kuva Maria Prieto

Niin henkinen kuin fyysinenkin kouluväkivalta (koulukiusaaminen on täysin väärä termi, enkä suostu käyttämään sitä) lienee näitä sosiaalisia ongelmia koulussa, jotka varmasti aiheuttavat poissaoloja kouluväkivallan kohteille ja myös tekijöille. Koulun pitää olla kaikille turvallinen paikka ja kaikilla tarkoitan oppilaiden lisäksi myös koulun henkilökuntaa. Meidän on pystyttävä turvaamaan turvallinen oppimisympäristö kaikille. Keinoja kouluväkivallattomuuteen on kuitenkin vähän.

Miten sinä tekisit Kuopion kouluista väkivallattomia? Mitä keinoja keksisit lasten erityistarpeiden tunnistamiseen ja oppimisen turvaamiseen? Kerro minulle, mietitään keinoja yhdessä. Voit laittaa minulle sähköpostia osoitteeseen hennariikka@hennariikkapitkanen.fi tai ottaa yhteyttä vaikka Facebookissa.

Kuntavaaliehdokkaasi,

Henna-Riikka