Avainsana: oppivelvollisuuslaki

Koulutus kuuluu kaikille

Oppivelvollisuuden laajennus astuu voimaan tämän vuoden elokuussa. Tämä tarkoittaa sitä, että toisen asteen koulutus kuuluu oppivelvollisuuden piiriin ja oppivelvollisuus päättyy vasta 18-vuotiaana.

Miksi oppivelvollisuuden laajentaminen on todella loistava juttu? Tällä uudistuksella ensinnäkin varmistetaan, että jokainen käy vähintään toisen asteen koulutuksen. Se, että jokaisella on jokin koulutus vähentää syrjäytymistä ja lisää hyvinvointia, lisää yhdenvertaisuutta ja kasvattaa koulutuksellista tasa-arvoa. Jokaisella pitää olla mahdollisuus opiskella ja menestyä elämässään.

Kuva SDP

On tunnettu tosiasia, että sosioekonominen asema on periytyvää. Eli korkeasti koulutettujen vanhempien lapset kouluttautuvat todennäköisemmin kuin matalan koulutustason omaavien vanhempien lapset. Myös perheen varallisuus vaikuttaa lasten kouluttautumiseen, varakkaiden perheiden lapset todennäköisemmin kouluttautuvat ja vähävaraisten eivät. Uusi oppivelvollisuuslaki pienentää vähävaraisten tai matalasti kouluttautuneiden perheiden lasten ja varakkaiden tai korkeasti koulutettujen perheiden lasten välistä koulutuseroa, koska jokaiselle tulee mahdollisuus jatkokouluttautua. Tämä on koulutuksellista tasa-arvoa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen tuo mukanaan maksuttoman toisen asteen koulutuksen, mikä lisää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Toisen asteen koulutus on tähänkin asti ollut maksutonta, mutta maksuttomuus on koskenut vain opetusta. Lukiossa ja ammattikoulussa kirjojen, työvälineiden ja ammattikoulussa tarvittavien työasujen hankinta on maksanut tuhansia euroja ja muistan oikein hyvin omilta amiska- ja lukioajoiltani sen, kun kirjoihin ei yksinkertaisesti ollut varaa. Piti punnita tarkkaan, että ostaako viikoksi ruokaa vai psykologian kirjan. Joillekin opiskelijoille vanhemmat maksoivat kaikki opiskeluvälineet ja -tarvikkeet, kun taas toiset kävivät töissä arki-iltaisin ja viikonloppuisin, jotta pystyivät maksamaan opiskelunsa. Uusi oppivelvollisuuslaki muuttaa tämän, koska opiskelumateriaalit ovat uuden lain myötä maksuttomia. Jos uusi oppivelvollisuuslaki kiinnostaa enemmän, niin täällä on laista UKK.

Miten kunta voi vaikuttaa koulutukseen?

Koulutuksen tulee olla saavutettavaa, yhdenvertaista ja laadukasta. Saavutettavuudella tarkoitetaan, että jokaisella pitää olla mahdollisuus osallistua koulutukseen. Haasteita saavutettavuuteen voi tuoda esimerkiksi oppilaitoksen sijainti, opiskelijan vammaisuus tai esimerkiksi oppimisvaikeudet. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että opiskelijan tausta tai olemus ei saa vaikuttaa siihen millaista koulutusta opiskelija saa. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan koulutuksen yhteydessä myös sitä, että tukea tarvitsevan opiskelijan on saatava tukea opintoihinsa ja että kukaan ei jää opintojensa kanssa yksin.

Suomessa koulutus on pääsääntöisesti laadukasta, mutta eroja koulutuksen laadussa voi olla eri kuntien tai koulujen välillä. Koulutuksen laatua miettiessä mieleeni tulee väkisinkin oppilaitoksille maksettavat rahat jokaisesta valmistuneesta opiskelijasta ja viime vuosien leikkaukset koulutuksesta. Näistä kumpikin vaikuttaa koulutuksen laatuun heikentävästi.

Kuntatasolla koulutukseen voidaan vaikuttaa monellakin tavalla. Kunta vastaa ammatillisesta koulutuksesta alueellaan. Kunnan pitää pystyä arvioimaan alueensa työvoiman tarvetta ja vastata siihen sopivalla ammatillisella koulutuksella. Kunnan vetovoimaisuutta lisää se, että kunnan alueella on korkeakoulu tai useampi ja Kuopio onkin profiloitunut myös opiskelukaupunkina, koska meillä on huipputason yliopisto ja upeita ammattikorkeakouluja. Kuopiossa pitää kuitenkin entistä enemmän ja harkitummin panostaa koulutustarjontaan ja pitää korkeakoulut laadukkaina. Kuopio ei saa säästää koulutuksesta, koska se on lyhytnäköistä ja heikentää Kuopion vetovoimaisuutta. Ja kun kunnan vetovoima heikkenee, asukkaat vähenevät ja kunnan tulot pienenevät.