Kirjoituksia

Koulutus kuuluu kaikille

Oppivelvollisuuden laajennus astuu voimaan tämän vuoden elokuussa. Tämä tarkoittaa sitä, että toisen asteen koulutus kuuluu oppivelvollisuuden piiriin ja oppivelvollisuus päättyy vasta 18-vuotiaana.

Miksi oppivelvollisuuden laajentaminen on todella loistava juttu? Tällä uudistuksella ensinnäkin varmistetaan, että jokainen käy vähintään toisen asteen koulutuksen. Se, että jokaisella on jokin koulutus vähentää syrjäytymistä ja lisää hyvinvointia, lisää yhdenvertaisuutta ja kasvattaa koulutuksellista tasa-arvoa. Jokaisella pitää olla mahdollisuus opiskella ja menestyä elämässään.

Kuva SDP

On tunnettu tosiasia, että sosioekonominen asema on periytyvää. Eli korkeasti koulutettujen vanhempien lapset kouluttautuvat todennäköisemmin kuin matalan koulutustason omaavien vanhempien lapset. Myös perheen varallisuus vaikuttaa lasten kouluttautumiseen, varakkaiden perheiden lapset todennäköisemmin kouluttautuvat ja vähävaraisten eivät. Uusi oppivelvollisuuslaki pienentää vähävaraisten tai matalasti kouluttautuneiden perheiden lasten ja varakkaiden tai korkeasti koulutettujen perheiden lasten välistä koulutuseroa, koska jokaiselle tulee mahdollisuus jatkokouluttautua. Tämä on koulutuksellista tasa-arvoa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen tuo mukanaan maksuttoman toisen asteen koulutuksen, mikä lisää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Toisen asteen koulutus on tähänkin asti ollut maksutonta, mutta maksuttomuus on koskenut vain opetusta. Lukiossa ja ammattikoulussa kirjojen, työvälineiden ja ammattikoulussa tarvittavien työasujen hankinta on maksanut tuhansia euroja ja muistan oikein hyvin omilta amiska- ja lukioajoiltani sen, kun kirjoihin ei yksinkertaisesti ollut varaa. Piti punnita tarkkaan, että ostaako viikoksi ruokaa vai psykologian kirjan. Joillekin opiskelijoille vanhemmat maksoivat kaikki opiskeluvälineet ja -tarvikkeet, kun taas toiset kävivät töissä arki-iltaisin ja viikonloppuisin, jotta pystyivät maksamaan opiskelunsa. Uusi oppivelvollisuuslaki muuttaa tämän, koska opiskelumateriaalit ovat uuden lain myötä maksuttomia. Jos uusi oppivelvollisuuslaki kiinnostaa enemmän, niin täällä on laista UKK.

Miten kunta voi vaikuttaa koulutukseen?

Koulutuksen tulee olla saavutettavaa, yhdenvertaista ja laadukasta. Saavutettavuudella tarkoitetaan, että jokaisella pitää olla mahdollisuus osallistua koulutukseen. Haasteita saavutettavuuteen voi tuoda esimerkiksi oppilaitoksen sijainti, opiskelijan vammaisuus tai esimerkiksi oppimisvaikeudet. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että opiskelijan tausta tai olemus ei saa vaikuttaa siihen millaista koulutusta opiskelija saa. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan koulutuksen yhteydessä myös sitä, että tukea tarvitsevan opiskelijan on saatava tukea opintoihinsa ja että kukaan ei jää opintojensa kanssa yksin.

Suomessa koulutus on pääsääntöisesti laadukasta, mutta eroja koulutuksen laadussa voi olla eri kuntien tai koulujen välillä. Koulutuksen laatua miettiessä mieleeni tulee väkisinkin oppilaitoksille maksettavat rahat jokaisesta valmistuneesta opiskelijasta ja viime vuosien leikkaukset koulutuksesta. Näistä kumpikin vaikuttaa koulutuksen laatuun heikentävästi.

Kuntatasolla koulutukseen voidaan vaikuttaa monellakin tavalla. Kunta vastaa ammatillisesta koulutuksesta alueellaan. Kunnan pitää pystyä arvioimaan alueensa työvoiman tarvetta ja vastata siihen sopivalla ammatillisella koulutuksella. Kunnan vetovoimaisuutta lisää se, että kunnan alueella on korkeakoulu tai useampi ja Kuopio onkin profiloitunut myös opiskelukaupunkina, koska meillä on huipputason yliopisto ja upeita ammattikorkeakouluja. Kuopiossa pitää kuitenkin entistä enemmän ja harkitummin panostaa koulutustarjontaan ja pitää korkeakoulut laadukkaina. Kuopio ei saa säästää koulutuksesta, koska se on lyhytnäköistä ja heikentää Kuopion vetovoimaisuutta. Ja kun kunnan vetovoima heikkenee, asukkaat vähenevät ja kunnan tulot pienenevät.

Erityislasten oikeudet ovat riippuvaisia kotikunnasta

Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Myös niille erityisille. Erityislasten (tarkoitan kaikkia erityisiä yli diagnoosirajojen) oikeudet ja lapsen etu jää toissijaiseksi usein siinä vaiheessa, kun erityislapsen vanhemmat joutuvat vaatimaan tarvitsemaansa tukea. Jo lähtökohtaisesti se on väärin, että lapsen tai perheen tarvitsemasta ja heille kuuluvasta tuesta joutuu taistelemaan ja tukimuotoja selvittelemään tukiviidakosta. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kohta kaksi painottaa, että lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle ja kohta kolme, että kaikissa lasta koskevissa päätöksissä on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu.

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään ja lapsen hyvään elämään kuuluu muun muassa koulunkäynti ja koulun on oltava jokaiselle lapselle yhdenvertaista. Tukea tarvitsevien on saatava tarvitsemaansa tukea, eikä tukipäätöksen teko tai tuen saaminen käytännössä saa kestää kohtuuttoman kauan.

Kuva: SDP

Erityislapsilla on oikeus kuulua lähiyhteisöönsä ja päästä lähikouluunsa ja tähän on ratkaisuna kouluinkluusio. Inkluusio tarkoittaa sitä, että erityislapsia on tavallisella koululuokalla ja tuki tuodaan lapselle sinne, eikä erityislapsia laiteta erityisluokille. Onnistunut inkluusio on sellainen, jossa jokaiselle oppilaalle, myös tukea tarvitsemattomalle, on riittävästi aikaa ja resursseja oppimisen toteutumiseksi. Koululaisten yhdenvertaisen aseman turvaamiseksi kouluilla on oltava riittävästi henkilökuntaa ja opettajilla apukäsiä.

Erityislasten oikeudet ja niiden toteutuminen sekä tarvittavan tuen järjestäminen kouluun riippuu usein kunnan rahatilanteesta. Tukimuodot ovat myös vaihtelevia ja eri kuntien välillä on suuria eroja siinä millaista tukea erityislapset koulussa saavat vai saavatko ollenkaan. Joissain kunnissa tuki ja esimerkiksi neuropsykiatriset tutkimukset lapselle onnistuvat helposti, mutta joissain kunnissa joutuu tutkimuksia, diagnoosia ja tarvittavia tukitoimia odottamaan vuosien ajan. Erityislasten oikeuksien toteutuminen ei saa riippua kotikunnasta tai kunnan rahatilanteesta.

Erityislasten oikeudet Kuopiossa

Kirjoitin aikaisemmin varhaiskasvatukseen ja kouluun tarvittavasta nepsyosaamisesta ja eilen sunnuntaina 11.4. luin Savon Sanomista, että tähän on tulossa Kuopiossa parannuksia. Varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökunnalle järjestetään tulevaisuudessa koulutusta mm. neuropsykiatristen haasteiden tunnistamiseen. Aivan loistava uutinen ja toivon todella, että henkilökunnan koulutuksesta on apua siihen, että nepsyt eivät jäisi tarvitsemansa tuen ulkopuolelle.

Kokemukseni mukaan Kuopiossa erityislasten oikeudet toteutuvat kouluissa vaihtelevasti ja tuen järjestämisessä on isoja eroja eri koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden välillä. Mikä on sinun kokemuksesi? Kerro kommenteissa ja mietitään ratkaisuja yhdessä.

Laadukas varhaiskasvatus on kunnan tärkeimpiä sijoituksia

Mitä on laadukas varhaiskasvatus? Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet ja haasteet huomioidaan ja jokainen lapsi otetaan vastaan omana uniikkina itsenään. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle on aikaa, eikä yhdenkään lapsen tarpeita jätetä huomioimatta.  Laadukas varhaiskasvatus on tukena lapsen kehityksessä ja kasvussa, lisää perheiden hyvinvointia ja mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin.

Kuva: SDP

Varhaiskasvatukseen tarvitaan riittävästi resursseja, jotta tämä kaikki edellä mainittu toteutuu. Varhaiskasvatuksen työntekijöille pitää maksaa työn vaativuuden mukaista palkkaa, työntekijöitä on koulutettava ja työntekijöitä on oltava riittävästi. Ryhmäkokojen pitää pysyä maltillisina, jotta yksikään lapsi ei jää huomioimatta. Tiedän, että näissä seikoissa on Kuopiossakin parantamisen varaa.

Tiesitkö, että laadukkaalla varhaiskasvatukselle voidaan ehkäistä mm. syrjäytymistä?

Ongelmien tehokkain ratkaisu on ennaltaehkäisy. Suomessa arvioidaan olevan noin 51 300 syrjäytynyttä ja tämä on noin 160 syrjäytynyttä kuntalaista yhtä kuntaa kohden. Yhden syrjäytyneen ihmisen hinta yhteiskunnalle on noin 1,2 miljoonaa euroa. Tällä summalla voidaan palkata 4 lähihoitajaa kymmeneksi vuodeksi päiväkotiin (Lähde: superliitto.fi)

Sijoittamalla laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kunta säästää pitkällä tähtäimellä mm. mielenterveyspalveluiden kustannuksissa. Sijoittamalla laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kunta houkuttelee alueelleen lapsiperheitä, lisää kuntalaisten hyvinvointia ja lisää kunnan elinvoimaa.

Nepsyosaamista löydyttävä varhaiskasvatuksesta koulupolun loppuun asti

Lasten- ja nuorten neuropsykiatriset haasteet ovat lisääntyneet. Henkilöitä, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä (=nepsy) arvioidaan olevan jopa 10-20% väestöstä. Se tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatuksessa ja kouluissamme voi olla nepsyhaasteisia lapsia arvioilta jopa lähemmäs 200 000. (Lähde Stat.fi 0-18 vuotiaiden määrä Suomessa)

Neuronkirjoon kuuluvat mm. ADHD (ja ADD), Asperger, Tourette, OCD, autismi, kielellinen erityisvaikeus ja oppimisvaikeudet. Nepsylapset ovat kuitenkin aivan tavallisia lapsia, joilla on haasteita sopeutua mm. koulujärjestelmäämme ja jotka katsovat elämää hiukan eri vinkkelistä kuin henkilö, jolla nepsypiirteitä ei ole. Nepsylasten käytös usein myös vaikuttaa ei-nepsyhenkilön silmään erikoiselta ja omalaatuiselta. Koulussa tämä käytös ja tyypilliset nepsyoireet voivat saada lapsesta aikaan vaikutelman, että tämä on esimerkiksi laiska ja tyhmä, ei kuuntele eikä ymmärrä ja häiriköi. Tämä on ydinsyy miksi nepsyosaamista tarvitaan varhaiskasvatuksesta koulun loppuun asti.

Kuva SDP

Varhaiskasvatuksen ja koulujärjestelmän henkilökunta on avainasemassa siinä, että neuropsykiatriset haasteet tunnistetaan ajoissa ja lapsi saa tarvitsemaansa tukea koulupolulle. Henkilökuntaa tulee kouluttaa ja tietoa neuronkirjosta lisätä. Myös sellaisia resursseja tulee lisätä, millä saadaan kouluihin mm. lisää ohjaajia ja esimerkiksi kokopäiväinen koulupsykologi. Muun muassa päiväkotien suuret ryhmäkoot ovat yksi syy, minkä takia nepsylapset livahtavat ilman huomiota lapsen nepsyhaasteista koulun penkille. Koulussa ongelmat sitten räjähtävät käsiin, vaikka lapsen nepsyys olisi ollut huomattavissa ja tuettavissa jo varhaiskasvatuksessa.

Resurssien lisääminen nepsyosaamiseen varhaiskasvatukseen ja kouluihin nyt vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta tulevaisuudessa. Ihan esimerkkinä, mm. ADHD on 5-10 kertaa yleisempää vangeilla kuin muussa väestössä (Lähde Käypähoito.fi). Oikea-aikaisen tuen ja mahdollisen diagnoosin saaminen auttaa lasta ymmärtämään itseään ja lapsen vanhempia ymmärtämään lastaan. Oikein kohdennettu tuki ja nepsyosaaminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa auttaa nepsylasta pärjäämään koulumaailmassa, estää lapsen syrjäytymistä ja edistää lapsen myönteisen omakuvan kehittymistä.

Jokaisella lapsella täytyy olla yhdenvertainen oikeus oppimiseen ja koulunkäyntiin. Ihan jokaisella.

Kuva SDP

Anna ääni lapselle

”Kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista.”

Olen sitoutunut Lastensuojelun Keskusliiton Anna ääni lapselle -kampanjaan. Anna ääni lapselle -ehdokkailta vaaditaan sitä, että he sitoutuvat edistämään lapsen oikeuksia – jokaisen lapsen oikeuksia – tullessaan valituksi kunnallisvaltuutetuksi. 

Koronapandemia toi vaikeuksia isolle osalle lapsiperheistä, kun perusarki yhtäkkiä muuttui dramaattisesti. Erityisesti vaikeuksia tuli perheille, joiden asema oli jo koronakriisin alkaessa heikko. Perheet, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, saattoivat jäädä ilman tukea ja kunnan tarjoamia tukipalveluita evättiin pandemian takia. Moneen perheeseen tuli myös huoli toimeentulosta lomautusten ja YT-neuvotteluiden lisääntyessä. Niissä perheissä, joissa etätöihin ja -kouluun siirtyminen sujui mutkattomasti, eristäytyminen toi myös positiivisia vaikutuksia yhteisen ajan lisäännyttyä.

Vaikka monessa kunnassa, kunnan taloustilanteen takia, paineet leikata palveluista ovat suuret, nyt ei ole aika säästää lapsista ja lapsiperheistä. Nyt on aika korjata koronakriisin lapsivaikutuksia. Jos nyt leikkaamme lasten- ja nuorten ja perheiden palveluista, koronakriisin vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän. Mitä paremmin kunta huolehtii lapsista, nuorista ja perheistä nyt, sitä vähemmän kunta joutuu tekemään korjaavia toimia tulevaisuudessa.

Anna ääni lapselle -ehdokkaana:

  1. Varmistan päätöksilläni lasten yhdenvertaisuutta. Minun kuntani tarjoaa lapsille tasaveroisia mahdollisuuksia harrastaa ja huomioi erilaiset perheet, lapsiryhmät ja elämäntilanteet.
  2. Ymmärrän, että lapset ja nuoret ovat kuntalaisia ja heitä tulee kuunnella. Lisään omilla toimillani lasten osallistumista kunnan päätöksentekoon.
  3. En säästä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadusta. Minun kunnassani perheet voivat luottaa siihen, että lähikoulun ja päiväkodin palvelut ovat laadukkaita, niissä on riittävästi koulutettua henkilökuntaa ja sopivan kokoiset lapsiryhmät.
  4. Vaadin, että kunnassani päätösten lapsivaikutukset arvioidaan ja päättäjänä ymmärrän, mitä päätökseni tarkoittaa lasten ja perheiden arjessa. Minun kuntani ei säästä lapsista.

Henna-Riikka

Tuetaan suomalaista yrittämistä

Kevään 2020 koronakriisi iski kovaa suomalaisiin yrittäjiin. Moni pienyrittäjä oli yhtäkkiä tilanteessa, jossa asiakkaita ei ollut, koska ihmisiä käskettiin pysymään kotona viruksen leviämisen estämiseksi. Kampaamot, ravintolat, hotellit, pienet ja isot kivijalkaliikkeet, hierojat, kosmetologit, valokuvaajat ja muut yritykset ja yrittäjät menettivät asiakkaansa, työnsä ja tulonsa. Jotkut neuvokkaat yrittäjät pystyivät pitämään toimintaansa yllä koronasta huolimatta muuttamalla esimerkiksi ravintolansa Take Away -ravintolaksi, kehittämällä verkkokauppaansa tai keksimällä kokonaan uuden tuotteen tai palvelun, jota juuri koronakriisin aikana tarvittiin. Osa selvisi koronatukien avulla. Osa yrityksistä meni konkurssiin tai lopetti kannattamattomana.

Kuva SDP

Nyt, lähes vuosi myöhemmin, on tilanne edelleen vaikea ja varsinkin pienyrittäjät taistelevat olemassaolostaan. Mutta, miten sinä tai minä, tavallinen kansalainen, voi auttaa suomalaisia yrittäjiä selviytymään koronakriisistä ja luomaan lisää työtä Suomeen?

Kuluttamalla.

Kyllä, kuluttamalla. Väitän, että lähes kaikki arjen tarpeelliset asiat on mahdollista ostaa kotimaisena, suomalaisilta yrittäjiltä ja yrityksiltä. Kun ostat tuotteita, ihan mitä tahansa tuotteita, varmista tuotteen kotimaisuus.

Ruokaostoksilla kiinnitä huomio kasviksissa, että ne ovat kotimaisia kasviksia. Näin tuet suomalaista puutarhayrittäjää tai perunankasvattajaa. Jos haluat edullisia suomalaisia kasviksia, niin osta kasvikset satokauden mukaan. Osta vain suomalaista lihaa, osta paikallisen pienyrittäjän tekemää leipää (näitä saa isoistakin marketeista, ei tarvitse lähteä erikseen leipäostoksille leipomoon), osta paikallisen pienkanalan munia ja kuikkaa juustosta ja rahkasta maidon kotimaa. Juustomerkki voi olla kotimainen, mutta maito tuleekin jostain muualta. Hyvää Suomesta -merkki (Joutsenmerkki) kertoo, että tuotteen raaka-aineet ovat kotimaiset.

Kuva Henna-Riikka Pitkänen

Vessapaperi, hammastahna, shampoo, saippua, käsidesi, ihonhoitotuotteet, meikit, lisäravinteet, lastenruoat, korvike, lastenhoitotarvikkeet, karkit ja makeiset ovat esimerkiksi kaikki tuotteita, jotka löytyvät kotimaisilta valmistajilta markettien hyllyiltä. Sinun tarvitsee vain katsoa tuotteen valmistusmaa. Yleensä Suomessa tehdyissä tuotteissa on Avainlippu, mutta ihan kaikista kotimaassa valmistetuista tuotteista se ei jostain syystä löydy, silloin tuotepakettia on luettava tarkemmin. Erilaisten kotimaisuudesta kertovien merkkien tulkitsemiseen löydät apua täältä.

Kuva Henna-Riikka Pitkänen

Osta vaatteesi kotimaisilta vaateyrittäjiltä, osta pipot, korut, heijastimet, sisustustuotteet ja vaikka lemmikkimuistomerkit suoraan tekijältä (näitä pienyrityksiä löytyy paljon esimerkiksi Facebookista etsimällä). Käy kampaajalla, hierojalla ja kosmetologilla. Syö paikallisessa ravintolassa. Osta kotimaisten käsityöntekijöiden tuotteita paikallisesta kivijalkamyymälästä. Nämä tietysti koronarajoitukset huomioonottaen.

Osta ystäville ja sukulaisille lahjaksi lahjakortti vaikka jalkahoitajalle, valokuvaajalle tai käsityöyrittäjälle. Lahjakortin ei tarvitse kattaa kokonaisen palvelun hintaa, vaan se voi olla joku tietty summa, ihan vaikka kymmenen euroa.

Kuluttaminen ja tällaisten valintojen tekeminen on helppoa silloin, kun siihen on varaa, mutta tietenkään kaikilla meillä ei ole. Vähävaraisenakin kuluttajana on mahdollista suunnata ostoksensa niin, että rahat virtaavat kotimaisille yrittäjille. Ostamalla yksityiseltä kivijalkakirppikseltä, tai miksei verkkokirppikseltäkin, tuet yrittäjää. Ostamalla kotimaista aina kun mahdollista, teet työtä Suomeen.

Pienyrittäjää voi tukea pienellä vaivalla myös ilman kuluttamista. Käy tykkäämässä pienyrittäjän Facebook-sivusta ja jätä joku kiva kommentti tai seuraa yritystä Instagramissa. Kaikki meistä varmasti joko tuntee jonkun pienyrittäjän tai on lukenut sellaisesta vaikka lehdestä.

Viimeisenä vielä sanon, että koe hyvää omaatuntoa ja tyytyväisyyttä siitä, jos tänään päätit ostaa kotimaisia omenoita ulkomaisten omenoiden sijaan, päätit antaa ystävällesi syntymäpäivälahjaksi lahjakortin kotimaiseen yritykseen halpamaassa valmistetun sisustustavaran sijaan tai hemmottelit itseäsi pienyrittäjän sinulle tarjoamalla palvelulla.

Tuetaan suomalaista yrittämistä. ❤️

Henna-Riikka

Kaikki koululaiset eivät pysty koulunkäyntiin

Savon Sanomat kirjoittaa artikkelissaan ”Koulusta poissaolon taustalla on usein ahdistus” (SS 8.1.2021 juttu maksumuurin takana) yläkoululaisten poissaolon syistä. Artikkelin mukaan Suomessa on vähintään 4000 oppilasta joiden poissaolot koulusta vaikuttavat niin, että koulun täytyy tehdä erityisjärjestelyitä oppilaan kohdalla. Artikkeliin on haastateltu tutkija, psykologian tohtori Sami Määttää. Määttä ei suoraan nimeä mitään yksittäisiä syitä kouluakäymättömyyden lisääntymiseen, mutta kertoo, että nuoret ovat masentuneita ja ahdistuneita. Nämä Määttä mainitsee oireiksi, ei itse syyksi.

Neuropsykiatriset ongelmat (kuten ADHD) ja oppimisen vaikeudet ovat kytköksissä koulupoissaoloihin. Poissaolevilla oppilailla on selkeästi enemmän ns. nepsypiirteitä tai neuropsykiatrinen diagnoosi. Nämä oppilaat ovat kuitenkin aivan tavallisia lapsia, jotka tarvitsevat vain oikeanlaista tukea koulunkäyntiin ja joilla on oikeus kattavaan peruskoulutukseen. Varhaiskasvatukseen ja kouluihin tarvitaan apua näiden erityistarpeiden riittävän aikaiseen tunnistamiseen ja erityistarpeisten lapsien oppimisen turvaamiseen.

Myös vaikeat kotiolot ja sosiaaliset ongelmat koulussa on mainittu merkittäviksi poissaolojen syiksi.

Kuva Maria Prieto

Niin henkinen kuin fyysinenkin kouluväkivalta (koulukiusaaminen on täysin väärä termi, enkä suostu käyttämään sitä) lienee näitä sosiaalisia ongelmia koulussa, jotka varmasti aiheuttavat poissaoloja kouluväkivallan kohteille ja myös tekijöille. Koulun pitää olla kaikille turvallinen paikka ja kaikilla tarkoitan oppilaiden lisäksi myös koulun henkilökuntaa. Meidän on pystyttävä turvaamaan turvallinen oppimisympäristö kaikille. Keinoja kouluväkivallattomuuteen on kuitenkin vähän.

Miten sinä tekisit Kuopion kouluista väkivallattomia? Mitä keinoja keksisit lasten erityistarpeiden tunnistamiseen ja oppimisen turvaamiseen? Kerro minulle, mietitään keinoja yhdessä. Voit laittaa minulle sähköpostia osoitteeseen hennariikka@hennariikkapitkanen.fi tai ottaa yhteyttä vaikka Facebookissa.

Kuntavaaliehdokkaasi,

Henna-Riikka

Kunnissa päätetään sinun asioistasi

Kuntavaalit järjestetään 18.4.2021. Kuntavaaleissa valitaan henkilöt kuntien päättäviin elimiin. Kuntavaalit ovat tärkeät vaalit, voisi sanoa jopa, että Suomen tärkeimmät vaalit. Kunnissa päätetään sinun asioistasi. Kunnissa tehdään esimerkiksi varhaiskasvatusta, peruskoulutusta, terveydenhuoltoa ja liikunta- ja kulttuuripalveluita koskevia päätöksiä ja kehitetään kunnan asioita eteenpäin.

Minulle tärkeitä asioita ovat muun muassa tasavertainen peruskoulutus jokaiselle lapselle ja tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle koululaiselle mahdollistetaan heidän yksilöllistä oppimistaan tukeva koulupolku. Kouluilla ja opettajilla on oltava riittävästi resursseja, ammattitaitoa ja apukäsiä, jotta jokainen koululainen saa tarvitsemansa tuen pysyäkseen opetuksessa mukana, eikä väliinputoajia ole. Liian usein olen törmännyt siihen, että lapsen erityistarpeita ei ole osattu tai pystytty koulussa tunnistamaan ja lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea kouluun.

Kuva Editau

Koen myös erittäin tärkeänä asiana perheneuvolapalveluiden saatavuuden parantamisen. Jos varhaiskasvatuksessa, koulussa tai kotona huomataan lapsessa esimerkiksi erityisen tuen tarvetta, tai haasteita sellaisissa asioissa missä perheneuvolan palvelut ovat tarpeellisia, on perheneuvolan asiakkaaksi päästävä kohtuullisessa ajassa. Tällä hetkellä jonotus perheneuvolaan on aivan liian pitkä.

Kuntalaisena sinä voit äänestämällä vaikuttaa näihin asioihin.

Kuntavaaliehdokkaasi,

Henna-Riikka